Niin vain sai Matti Vanhanen koko kansan huomion ilmoituksellaan luopua keskustan puheenjohtajuudesta. Vanhanen pääsi ilmoituksellaan varastamaan koko shown, päätymään useisiin joulupöytiin keskustelunaiheeksi ja hämmästyttämään monet ”paremmin tienneet” keskustassa, mutta erityisesti lehdistössä. Ilmoitusajankohta oli kerrassaan onnistunut, vaikka politiikan toimittajat marisivat, että piti juuri ennen joulua tällaista. Eihän asiasta päässyt nyt revittelemään lainkaan, ja joulun jälkeen asia oli jo hiukan vanhentunut. Jos jotakin, julkisuusmyllytys keskustan ympärillä kevääksi tuli ainakin kerralla tilattua ja taattua.

Taas lähestyy joulu. Suomalaisen pula-ajan tuotteena syntynyt yltäkylläinen pöytä notkuu herkkuja, rasvaa ja makeaa. Ennen vanhaan se tasasi mukavasti muuten niukkaa ruokavaliota ja lihotti ihmisiä sopivasti, mutta näinä nykyaikoina se lihottaa meitä ylenmäärin. Joulukinkusta on taas paljon puhetta, ja niin on ollut myös sikojen tilanteesta tehomaatalouden rattaissa. Joulun alla onkin hyvä aika puhua ruoantuotannosta.

Tämän viikon perjantaina juhlitaan satavuotiasta Pohjois-Karjalan keskustaa. Hienot useiden satojen ihmisten coctail -juhlat Joensuun Taidemuseolla kruunaa pääministeri Matti Vanhasen puhe. Toivottavasti Joensuussa kuullaan vähintään yhtä lennokasta puolueen puheenjohtajaa kuin Pietarsaaressa valtuuskunnassa. Vaikka toivoisinkin Matille haastajaa Lahden puoluekokoukseen, ja olisin mielelläni nähnyt tästä myös jäsenäänestyksen, on minusta hyvä, kun hän on nyt näyttänyt taas kyntensä ja intonsa keskustalaisten puheenjohtajana.